Hyväksytäänkö Suomen Lähetyslentäjät ry kirkon lähetysjärjestöksi?

- vaaligallupin mukaan 94 % seurakuntapäättäjistä tukee lähetyslentäjiä

Roy Rissanen lentää Mongoliassa usein sairaslentoja.
Roy Rissanen lentää Mongoliassa usein sairaslentoja.

Kirkolla on erityisiä syitä solmia sopimus Suomen Lähetyslentäjien kanssa. Kirkolliskokous hyväksyi viime toukokuussa kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisen uudet kriteerit. Niiden mukaan lähetysjärjestöksi otetaan luterilaista tunnustusta noudattavia järjestöjä, ellei kirkolliskokous erityisistä syistä muuta päätä. Tällainen poikkeus on tehty tunnustustenvälisen Suomen Pipliaseuran tapauksessa. Onko nyt riittävästi erityisiä syitä hyväksyä myös tunnustustenvälinen Suomen Lähetyslentäjät ry kirkon lähetysjärjestöksi? Tätä kysymystä kirkon päättäjät joutuvat punnitsemaan, kun kirkon lähetystyön toimikunta 26.11. ja piispainkokous 5.12. käsittelevät asiaa. Suomen Lähetyslentäjien hakemus viime vuoden syksyllä aiheutti kirkolle tarpeen tarkistaa lähetysjärjestöksi hyväksymisen kriteereitä. Nyt Lähetyslentäjät odottavat, että kirkossa keskusteltaisiin asiasta aidosti ja että anomus hyväksyttäisiin.

Suomen Lähetyslentäjien toiminnanjohtaja Janne Ropponen iloitsee keskusteluista, joita hän on käynyt viime päivinä asiaa Kirkon lähetystyön toimikunnalle ja Piispainkokoukselle valmistelevan kirkon lähetystyön keskuksen johtajan Jaakko Rusaman sekä arkkipiispa Tapio Luoman, piispa Seppo Häkkisen, piispa Jari Jolkkosen ja piispa Matti Revon kanssa. Keskusteluissa puhuttiin muun muassa niistä erityisistä syistä, joihin kirkko voisi perustaa ratkaisunsa.

Kenialainen lentäjä Jane Wambui kohosi arvostetun avustuslentojärjestön MAF:n pääohjaajaksi ja lentäjien johtoon Keniassa.
Kenialainen lentäjä Jane Wambui palveli arvostetun avustuslentojärjestön MAF:n pääohjaajana Keniassa

Lähetyslentäjien työtä on tehty jo vuodesta 1945 alkaen ja Mission Aviation Fellowshipin (MAF) lentokoneita lentää noin 130 yli 30 maassa. Lähetyslentäjien työssä toteutetaan vuosittain noin 60.000 avustuslento-operaatiota. Nämä lennot mahdollistavat sairaankuljetuksia, katastrofiapua, koulutuksen ja terveydenhuollon hankkeiden tukemista sekä luonnollisesti seurakuntien ja kirkkojen toiminnan ja koulutuksen järjestämistä vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla maapalloa. Suomalaiset seurakunnat ovat osallistuneet tähän työhön jo 1970-luvulta alkaen ja kaikkiaan yli 50 suomalaista on palvellut lähetettyinä työntekijänä MAF:n työssä. Työn tarve monilla työalueilla on paljon suurempi kuin, mihin voidaan vastata. Toimintaa joudutaan rajoittamaan sen vuoksi, että esimerkiksi henkilöstöresursseja ei ole riittävästi käytettävissä.

Erityiset syyt solmia sopimus Suomen Lähetyslentäjien kanssa

- 78 % seurakuntien tulevista päättäjistä haluaa sopimusta lähetyslentäjien kanssa

Kirkon on oikeastaan aika vaikea kieltäytyä Suomen Lähetyslentäjien anomuksesta, koska siinä on selkeät perustelut ja syyt kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymiselle.

  1. MAF:n tekemä työ painottuu maailman köyhimpiin maihin, missä kristillinen lähimmäisenrakkaus, apu, ilo ja toivo eivät vielä ole tavoittaneet kuin pienen osan ihmisistä ja erityisesti maihin, joissa kristityt ovat pieni vähemmistö.
  2. Suomessa lähetyslentäjien työssä on poikkeuksellista se, että siitä ovat laajasti kiinnostuneet myös sellaiset ihmiset, jotka eivät ole kirkon tai sen nykyisten lähetysjärjestöjen työn piirissä. Tiiviimpi yhteistyö lähetyslentäjien kanssa antaisi kirkolle uusia mahdollisuuksia tavoittaa, kohdata ja kutsua ihmisiä mukaan toimintaansa.
  3. Seurakunnat ja niiden kirkkoherrat tukevat lähetyslentäjien työtä laajasti. Seurakunnat ovat lähettäneet nimikkolähettejä MAF:n työhön jo vuodesta 1975 alkaen. Noin 70 kirkkoherraa tukee lähetyslentäjien hakemusta solmia kirkon kanssa lähetystyön perussopimus. Näissä seurakunnissa odotetaan, että lähetyslentäjien kanssa tehtävälle yhteistyölle saataisiin myös kirkon johdon selkeä siunaus ja suojelu. Tämä helpottaisi ja tehostaisi päätöksentekoa esimerkiksi uusia työntekijöitä lähetettäessä.
  4. Myös seurakuntavaaleissa nyt valittavat uudet päättäjät tukevat lähetyslentäjiä voimakkaasti. Alustavat tulokset Suomen Lähetyslentäjien vaaligallupista osoittavat, että seurakuntavaalien ehdokkaista 93,8 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lähetyslentäjät tekevät tärkeää työtä ja sitä tulee tukea seurakunnan päätöksenteossa ja kirkolliskokouksessa. Vastaavasti 78,4 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kirkon tulee solmia yhteistyösopimus eli kansainvälisen diakonian ja lähetystyön perussopimus Suomen Lähetyslentäjät ry:n kanssa. Otannasta johtuvat virhemarginaalit ovat ± 2,5 % ja ±4,3%.
  5. Lähetyslentäjien työ yhdistää seurakuntien eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Esimerkiksi Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast on todennut, että lähetyslentäjien työ on lähetystyön muoto, jota ovat tukeneet kaikki seurakunnan ryhmät.
  6. Kirkko voi auttaa MAF:n kriittisimmässä haasteessa, joka on työntekijäpula. Etelän kirkot ottavat kyllä vastuuta MAF:n tehtävistä, työn johdosta ja hallinnosta. On hienoa, että kansainvälisen lähetyslentojärjestön hallituksessa on Etelän kirkkojen edustajina kaksi afrikkalaista, MAF Kenian lentäjien johdossa on palvellut pääohjaajana kenialainen nainen ja mekaanikkoina palvelee suuri joukko paikallisesti palkattuja MAF:n kouluttamia asiantuntijoita. Kuitenkin edelleen tarvitaan lähetettyjä työntekijöitä myös Suomesta. Suomen Lähetyslentäjien työssä opilliset asiat eivät rajaa lähetyslentäjien työhön pyrkiviä.
  7. Suomen Lähetyslentäjien lentokonenäyttely on esillä siellä, missä tavalliset suomalaiset ovat, esimerkiksi kauppakeskuksissa. Näyttely esittelee, miten kristillinen lähimmäisen rakkaus, apu, ilo ja toivo tavoittavat vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla asuvat ihmiset lentokoneen avulla. Lentokonenäyttely on esimerkki toiminnasta, joka antaisi kirkolle lisää mahdollisuuksia olla läsnä siellä, missä ihmiset ovat.
  8. Suomen Lähetyslentäjät ovat kiinnostavuutensa vuoksi muita kirkon järjestöjä enemmän esillä mediassa. Jos yhteys kirkon työhön olisi kiinteämpi, niin kirkko voisi perustellusti sanoa että, tämä on myös meidän työtämme: ”Lähetyslentäjien työ on kirkon työtä”. Tämä rakentaisi osaltaan kirkon myönteistä julkisuuskuvaa.
  9. Suomen Lähetyslentäjien työ avaa uusia mahdollisuuksia perehdyttää ihmisiä kirkon kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön. Kirkko ja sen muutkin lähetysjärjestöt hyötyvät siitä, että kirkon kansainväliseen työhön tutustutaan myönteisesti ja innostavasti. Siten lähetyslentäjien kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa kirkolle uusia alkuja ja hyviä mahdollisuuksia lähetyskasvatuksessa.
  10. Lähetyslentäjät tekevät laajaa yhteistyötä eri järjestöjen ja eri kirkkokuntien kanssa sekä kehittyvissä maissa että Suomessa. Yhteistyö on MAF:n olemuksessa, sillä se palvelee maailmanlaajuisesti yli 2000 yhteisöä. Suomessakin se tekee konkreettista lähetysyhteistyötä ja toiminta yhdistää kristittyjä myös eri kirkkokunnista. Lähetyslentäjien työhön osallistuminen antaa kirkolle mahdollisuuden osallistua ruohonjuuritasolla kristittyjen yhteiseen työhön, mistä syntyy hyvä todistus kristittyjen yhteydestä.

Suomen Lähetyslentäjät toivovat, että Kirkon lähetystyön toimikunta ja Piispainkokous harkitsevat Lähetyslentäjien anomusta huolella.

Suomen Lähetyslentäjät ovat ehdottaneet että heidän edustajansa kutsuttaisiin kuultavaksi Kirkon lähetystyön toimikunnan kokoukseen ja Piispainkokoukseen, jotta päättäjillä on oikeaa tietoa päätöstä varten ja mahdolliset virheelliset käsitykset voitaisiin oikaista.

Suomen Lähetyslentäjät ry on valmis sitoutumaan kirkon lähetystyön linjauksiin ja periaatteisiin kuten tunnustustenvälinen Suomen Pipliaseurakin. Tunnustusten välisen järjestön kanssa toimiminen on kirkolle jo entuudestaan tuttua, joten tuntuisi luontevalta että kirkko ottaa myös Lähetyslentäjät työnsä piiriin aiempaa tiiviimmin. Lähetyslentäjien kanssa tehtävä yhteistyö avaisi kirkolle jälleen uuden ikkunan maailman laajuiseen laajaan ja innostavaan työhön.

Toukokuussa kirkolliskokouksen edustajille vakuutettiin, että Suomen Lähetyslentäjien anomus on tulossa kirkolliskokouksen käsiteltäväksi piispainkokouksen kautta.

Toiminnanjohtaja Janne Ropposen mielestä “Kirkollehan tämä asia on ’no brainer’, ei kirkolla oikeasti ole mitään menetettävää. Jos enemmän hyvää toimintaa kanavoituu sen siipien suojaan, tuo se positiivista aktiivisuutta ja vaikuttaa kirkon tulevaisuuteen myönteisesti”.

 

Lähetyslentäjä Jarkko Korhonen palvelee Tansanissa, missä vielä on alueita, joilla MAF:n koneita tarvitaan. Pääosa lähetyslentäjien Tansanian resursseista siirrettiin hiljattain käytettäväksi köyhyydestä ja turvattomuudesta kärisivissä maissa kuten Etelä-Sudan ja Liberia, missä tarve MAF:n lennoille on suuri.
Lähetyslentäjä Jarkko Korhonen palvelee Tansanissa, missä vielä on alueita, joilla MAF:n koneita tarvitaan. Pääosa lähetyslentäjien Tansanian resursseista siirrettiin hiljattain käytettäväksi köyhyydestä ja turvattomuudesta kärisivissä maissa kuten Etelä-Sudan ja Liberia, missä tarve MAF:n lennoille on suuri.

MAF:n lennot auttavat ilmaston muutoksesta kärsiviä

Lähetyslentäjien työtä on joskus kritisoitu sen vuoksi, että MAF:n lentokoneet käyttävät polttoainetta. Tämä herättää pohdittavaksi tärkeän kysymyksen: eivätkö kehitysmaiden vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla asuvat ihmiset ole yhtä oikeutettuja apuun esimerkiksi onnettomuus- tai sairauskohtaustilanteissa kuin me suomalaisetkin? Suomessakin ambulanssit ja pelastuskopterit toimivat nyt ja pitkään tulevaisuudessakin polttoaineella.

Tärkeiden ja välttämättömien ilmastotekojen paikka on muualla. Nämä laitteet käyttävät polttoainetta auttamiseen ja hädässä olevien ihmisten pelastamiseen. MAF:n käyttämät pienet potkurilentokoneet ovat myös varsin tehokkaita polttoainetaloudellisesti, ja niiden teknologia on todellakin valjastettu hyvän palvelukseen. Lisäksi lähetyslentäjät seuraavat tarkasti sähköisten lentokoneiden kehittämistyötä, mikä on jo pitkällä. Tärkeää on muistaa, että autamme ihmisiä monilla alueilla, jotka kärsivät ilmaston muutoksesta kuten esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Tšadissa.

MAF (Mission Aviation Fellowship) palvelee tänä päivänä noin 130 lentokoneella pääasiassa Etelän kirkkoja (Global South) kehittyvien maiden vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla. Palveluita käyttävät matkustajat näyttävät enää harvoin eurooppalaisilta. Myös suurin osan työntekijöistä on afrikkalaisia, aasialaisia ja etelä-amerikkalaisia. Myös MAF:n hallinnossa on huomioitu työn kehittyminen tässä suhteessa. Afrikkalaisen pastori Ndaban ohella kansainvälisen MAF:n hallituksessa palvelee kenialainen talousasioista vastaava kristitty. Vuoden 2018 vuosikokouksessa jäseneksi hyväksyttiin MAF Filippiinit, mikä edelleen vahvistaa tätä kehitystä. MAF Singapore on todennäköisesti seuraava jäsenyyden saavuttava yhteisö Etelän Kirkkojen alueelta. Mainittakoon vielä, että MAF:lla on myös intialainen lentäjä sekä  esimerkiksi MAF Kenian pääohjaajana työskentelee kenialainen nainen lentäjä Jane Wambui. Tärkeä huoltotoiminnan vastuukin on siellä MAF:n kouluttamien kenialaisten mekaanikkojen käsissä. Samoin esimerkiksi Tansaniassa huoltotoiminnasta huolehtii MAF:n kouluttamien tansanialaisten mekaanikkojen perustama itsenäinen huoltoyritys. MAF:n työn painopisteen lisäksi myös vastuunkantajat tulevat yhä useammin Global South alueelta. Silti myös lännen kirkkojen lähettämiä työntekijöitä tarvitaan edelleen MAF:n työssä. Vaikka usein esillä on kiehtovia tarinoita lentäjistä vaikeissa olosuhteissa, on lentäjien työ kuitenkin vain yksi osa laajaa työtä, joka syntyy monista eri kulttuureista liikkeelle lähteneiden kristittyjen yhteistyön kautta. Tämä yhteistyö tuottaa paljon hyvää: kristillinen lähimmäisen rakkaus, apu, ilo ja toivo menevät perille.