Rehti ja terve lähetyskilpailu & keskustelu

 

Arkkipiispaehdokkaat Tapio Luoma ja Björn Vikström pohtivat lähetystyön uudistamista ja arkkipiispan tehtävää. Reilussa kilpailuhengessä ja olympialaisten innoittamana kysymme, miten kirkko voisi tehdä enemmän kansainvälistä diakoniaa ja lähetystyötä sekä miten järjestää lähetystyö niin, että siinä toteutuu: nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin? Samalla annamme vastauksia Kotimaa -lehden 9.2. kirjoitukseen (Lähetyslentäjät haluaa kirkon lähetysjärjestöksi – Lähetysseura nihkeänä) herättämiin kysymyksiin.

Osallistu keskusteluun!

1) Suomen Lähetyslentäjät haluavat lisätä lähetystyön vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Lue lisää.

2) Enemmän järjestöjä, enemmän varoja perille varsinaiseen työhön. Perustelu on yksinkertainen: terve ja rehti kilpailu johtaa kustannussäästöihin. Lue lisää.

3) Suomen Lähetyslentäjät tehostavat lähetystyötä monella tasolla. Lue lisää.

4) Yksinkertainen lähetysmalli on toimivin. Lue lisää.

5) Lähetyslentäjien koko työn idea on tehostaa ja mahdollistaa kansainvälistä diakoniaa ja lähetystyötä. Lue lisää.

 

Kirkon lähetystyön uudistaminen onnistuu luomalla edellytykset terveelle ja rehdille lähetyskilpailulle. Lue lisää. 

Arkkipiispaehdokkaista ainoana, piispa Tapio Luoma, on tutustunut MAF:n lentokoneisiin sekä kehitysmaissa että Suomessa. Kuva MAF Suomi

Piispa Tapio Luoman mielestä seurakunnilla on vapaus tukea myös lähetyslentäjien työtä

Teologian tohtori Tapio Luoma pitää erinomaisena sitä, että lähetyslentäjät haluavat palvella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyötä. Luoman mukaan seurakunnat voivat vapaasti ratkaista, miten ne haluavat tukea lähetystyötä, ja silloin lähetyslentäjien työ mainiosti voi kuulua harkittaviin kohteisiin. Suomalaisten osallistuminen kanavoituu parhaiten seurakuntien kautta ja siksi näihin yhteyksiin on hyvä panostaa. Piispa Luoma arvostaa lähetyslentäjien työtä ja on itsekin saanut lentää MAF:n kyydissä Kirkon Ulkomaanavun kohteissa vieraillessaan. Hän on myös päässyt espoolaisessa kauppakeskuksessa lentokoneen ohjaimiin. Hän kertoo, että kauppakeskustapahtumat ovat olleet erinomaisia tapoja innostaa suomalaisia huomaamaan, miten lähetyslentäjien työssä yhdistyy kaksi kiehtovaa asiaa: evankeliumi ja ilmailu. Piispa Luoma tiivistää, että arkkipiispan virassa tarvitaan laajakatseisuutta, kärsivällisyyttä ja halua rakentaa kirkkoa hengellisenä yhteisönä. Itse hän haluaisi toimia yhteyden hyväksi. Hän sanoittaisi kristillistä uskoa tavalla, joka yhdistää, puhuttelee ja haastaa. Lue Luoman vastaus kokonaisuudessaan tästä.

Piispa Björn Vikströmin mukaan julistus ja kehitysyhteistyö kulkevat käsi kädessä

Teologian tohtori Björn Vikström pitää tärkeänä sitä, että löydettäisiin toimintatapoja, joilla saadaan nuoria ja nuoria aikuisia mukaan lähetystyötä tukevaan toimintaan. MAF Suomen selvityksissä lähetyslentotyön on usein todettu olevan yksi innostavimmista lähetystyön muodoista - 70 kirkkoherraa kannattaa lähetyslentäjien hakemusta erityisesti tästä syystä. Piispa Vikströmin mukaan kirkolliskokous aikanaan päättää Lähetyslentäjien mahdollisesta hyväksymisestä viralliseksi lähetysjärjestöksi. Hän kertoo, että hänellä ei tässä vaiheessa ole riittävää asiantuntemusta arvioida tätä kysymystä. Arkkipiispana hän pitäisi esillä kirkon sanomaa ymmärrettävällä ja koskettavalla tavalla. Hän kuuntelisi ja kunnioittaisi eri osapuolia, mutta myös osoittaisi suuntaa kirkolle sekä valaisi uskoa ja rohkeutta kirkon työntekijöihin ja seurakuntalaisiin. Hänen mukaansa kirkon lähetystyössä julistus ja kehitysyhteistyö kulkevat käsi kädessä. Lue Vikströmin vastaus konaisuudessaan tästä.

Piispa Tapio Luoma, kuva Annika Määttänen
Piispa Björn Vikström, kuva Markku Pihlaja

JOTTA KRISTILLINEN LÄHIMMÄISEN RAKKAUS, APU, ILO JA TOIVO TAVOITTAISIVAT NIISTÄ OSATTOMAT

Faktat paikalleen: Lähetyslentäjät haluavat vaikuttavuutta ja tehokkuutta

Ensiksi muutamien faktojen korjaus. Kotimaa-lehden 8.2. kirjoituksesta poiketen seurakuntien lähettämänä Suomen Lähetyslentäjien työyhteydessä palvelee kolme luterilaista lähetystyöntekijää Jarkko ja Pirita Korhonen Tansaniassa ja Roy Rissanen Mongoliassa. He ovat ensimmäiset lähetystyöntekijät, jotka ovat Suomen Lähetyslentäjien työsuhteessa ja he ovat aloittaneet viime vuodesta 2017 alkaen. Tämän lisäksi Kansanlähetyksen kautta työssä Keniassa ovat Hannu ja Päivi Heinonen. Aiemmin kaikki yli 50 työntekijää puolisoineen on lähetetty yhteistyökirkkojen- ja järjestöjen toimesta. Suurin näistä yhteistyökumppaneista on ollut Suomen Lähetysseura (SLS), joka muuten oli yksi alkuperäisistä Suomen Lähetyslentäjien perustajäsenistä vuonna 1976. SLS lähetti vuosina 1975-2017 MAF:n työyhteyteen yhteensä 21 luterilaisen kirkon lähetystyöntekijää (osuus 91 %). Tästä olemme todella kiitollisia.

Se, että nyt keskustelemme kirkon lähetystyön kysymyksistä, on oikeastaan myös SLS:n ansiota. Toiveistamme ja neuvotteluyrityksistämme huolimatta lähetysseura ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä, mistä meille lopulta ilmoitettiin kirjeellä kaksi vuotta sitten. Tämä käynnisti prosessin, jonka myötä me Suomen Lähetyslentäjät mietimme, miten suomalaiset voisivat mahdollisimman tehokkaasti olla mukana lähetyslentotyön tehtävissä. Tämän vuoksi olemme halunneet lähestyä kirkkoa, jotta se edelleen voisi olla muka lähetyslentotyössä. Toivomme, että kirkko, sen seurakunnat ja jäsenet jatkossakin voisivat mahdollisimman monipuolisesti osallistua kiehtovaan ja vaikuttavaan lähetystyön muotoon lähetyslentotyöhön. Uskomme, että tarjoamme kirkolle ketterän kumppanin, joka parantaa ja tehostaa kirkon mahdollisuuksia olla mukana lähetystyössä. Takaisin alkuun.

Lähetyslentäjä Jarkko Korhonen palvelee Tansaniassa. Kuva MAF Suomi

Enemmän toimijoita, enemmän varoja perille varsinaiseen työhön

Kotimaan kirjoituksessa esitetään Rolf Steffanssonin pelko, että ”kirkolla on lähitulevaisuudessa 10–12 lähetysjärjestöä” ja, että tämä jotenkin veisi varoja varsinaisesta työstä tai lisäisi kustannuksia?! Oikeastihan asia on kirkon näkökulmasta täysin päinvastoin. Aina kun kilpailu lisääntyy, niin kustannustaso laskee ja varsinainen lopputuote on parempi ja edullisempi. Lähetysjärjestöjen määrän lisääminen ei lisää hallintokuluja, vaan laskee niitä. Kirkon ja kirkon lähetystyön keskuksen asiantuntijoiden tehtävä on luoda edellytykset terveelle ja rehdille lähetyskilpailulle, joka takaa lähetystyön vakauden ja jatkuvuuden. Uuden mallin on kuitenkin palkittava lähetysjärjestöt sen mukaan, miten hyvin ja miten suuren osan ne onnistuvat saamaan kirkon myöntämistä varoista varsinaiseen työhön ja miten vaikuttavaa se on. Tämä johtaa siihen, että järjestöt pyrkivät aikaisempaa innokkaammin pienentämään hallintokuluja, eikä päinvastoin. Kirkko voi myös asettaa %-rajan hallintokulujen osuudelle, jolloin hallintokulut eivät varmasti kasva, vaikka kirkolla olisi kumppanina kuinka monta lähetysjärjestöä tahansa. Lisäksi järjestöt pyrkisivät etsimään tarvittavalle hallinnolle muita rahoituslähteitä. Se, että kirkolla on lähitulevaisuudessa 10-12 lähetyskumppania on kirkon etu eikä päinvastoin. Jos järjestöjä taas vähennetään, alkaa organisaation ylipaino ja läski kerääntyä järjestöjen vyötärölle. Lisäksi järjestöjen määrän vähentäminen vaikuttaisi lähetysinnostukseen varmasti negatiivisesti. Uskon, että kaikki kirkon järjestöistä haluavat käyttää mahdollisimman suuren osan varoista varsinaiseen työhön. Tämän kirkko varmistaa lisäämällä järjestöjen määrää ja hieman säätämällä lähetystyön tuen myöntämisen periaatteita. Näin varoja menee vuoren varmasti enemmän perille varsinaiseen työhön eli ”hyvän sanoman jakamiseen sanoin ja teoin”. Takaisin alkuun.

Lähetyslentäjä Roy Rissanen valmistautuu uuteen työkauteen Mongoliaan, kuva MAF Suomi.

Suomen Lähetyslentäjät tehostavat lähetystyötä

Olemme olleet mukana suomalaisessa lähetystyössä jo yli 40 vuotta vuodesta 1976 alkaen. Työntekijöiden lähettämiseen liittyvät rakenteet on kuitenkin laadittu ensimmäistä kertaa kaikki uudelta pohjalta viimeisen vuoden kuluessa. Sen vuoksi rakenteemme ovat erittäin keveät ja ketterät. Meillä on kotimaan tehtävissä vain 1,3 palkatun työntekijän vastuu - siis hieman yli yksi työntekijä. Työalueella Mongoliassa ja Tansaniassa on lapset mukaan luettuna jo 6 ihmistä. Lähetettyjen työntekijöiden määrää voimme helposti kasvattaa lisäämättä kotimaan työn resursseja, sillä kiinteät kulut eivät lisäänny. Huolehdimme lähetystyöntekijöiden palkoista, eläkkeistä, terveydenhuollosta ja lasten kouluasioista kuten muutkin järjestöt. Yhdellä erotuksella, emme rakenna työaluehallintoa Suomeen. Kaikissa kuluissa meillä on tarkka syyni ja olemme onnistuneet rakentamaan tarvittavat hyvät järjestelyt ja järjestelmät edullisesti. Haluamme osallistua seurakuntien lähetystehtävään antamalla käyttöön lähetyslentotyöhön liittyvän osaamisen. Takaisin alkuun.

Sairaslennot ovat tärkeä osa lähetyslentäjien Mongolian työtä. Kuvassa lähetyslentäjä Roy Rissanen sairaslentoa järjestämässä.

Yksinkertainen lähetysmalli on toimivin

Lähetysmalli, jossa kirkko on suoraan yhteistyössä Suomen Lähetyslentäjien kanssa on myös rakenteellisesti paljon yksinkertaisempi, edullisempi ja tehokkaampi kuin aiempi malli.

  1. Emme käytä resursseja työaluehallinnon järjestämiseen Suomessa lainkaan, sillä siitä huolehtii kansainvälinen lähetyslentojärjestö ilmailumääräysten vuoksi joka tapauksessa. Kun yksi lähetyksen väliporras jää kokonaan pois, varoja säästyy varsinaiseen työhön, kun hallinto tämän myötä kevenee.
  2. Kansainvälisen lähetyslentojärjestön mahdollisuudet sijoittaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan paranevat. Suomalaiset työntekijät piti aiemmin yrittää sijoittaa vain sellaisiin maihin, missä suomalaisella lähetysjärjestöllä on omaa työtä. Tämä suuri ongelma, joka on aiemmin estänyt ja vaikeuttanut suomalaisten osallistumista lähetyslentotyön tehtäviin, poistuu nyt kokonaan. MAF:n jatkuva ja säännöllinen työn tarpeen arviointi (ministry effectiveness survey) johti siihen lähetyslentäjät siirsivät suurimman osan resursseistaan pois Tansaniasta mm. Etelä-Sudaniin. Luterilainen kirkko on kuitenkin Tansaniassa vaikeakulkuisilla alueilla edelleen suurin MAF:n lentopalveluiden käyttäjä. Työn tarpeeseen Tansaniassa ja MAF:n tekemiin päätöksiin voi tarkemmin tutustua osoitteessa www.maf.fi/perussopimus.
  3. Työhön hakeutuminen helpottuu radikaalisti. Aiemmin vaadittiin yhteen ja samaan lähetyslentotyön tehtävään kaksi täydellistä hakuprosessia (suomalaisen lähetysjärjestön oma prosessi ja kansainvälisen MAF:n hakuprosessi). Nyt jäljelle jää vain yksi selkeä hakuprosessi. Resursseja säästyy ja hakuprosessi on hakijoille aiempaa paljon selkeämpi. Tämä on tärkeää, sillä kansainvälisen lähetyslentojärjestön työssä on paljon avoimia tehtäviä. Lähetettyjen työntekijöiden tarve suuri ja jatkuva siitä huolimatta, että yhä enemmän työn hoitavat kehittyvien maiden kansalaiset. Takaisin alkuun.

Lähetyslentäjät toimivat vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla. Mongoliassa ankara talvi ja paikoin kokonaan puuttuvat tiet vaikeuttavat ja estävät liikkumista.

Lähetyslentäjien koko työn idea on tehostaa ja mahdollistaa lähetystyötä

Suomen Lähetyslentäjät tehostavat kotimaan lisäksi myös kehittyvissä maissa tehtävää työtä. Itseasiassa koko lähetyslentäjien työ perustuu siihen, että mahdollistamme ja tehostamme yhteistyökumppaniemme työtä alueilla, jotka ovat vaikeakulkuisia tai turvattomia. Avustuspaketit ja lähetystyöntekijät toivon sanoman viejinä eivät monissa tapauksissa pääse perille ilman MAF:n lentokonetta. Tuhansia työpäiviä säästyy varsinaiseen työhön, kun avustus- ja lähetystyöntekijät käyttävät lähetyslentäjien tarjoamaa lentopalvelua vaikeiden ja pitkien kulkemiseen. Kirkon pienikin panostus auttaa tehokkaasti kristillisen lähimmäisen rakkauden, avun. ilon ja toivon menemistä perille nille, jotka ovat niistä osattomia. MAF:n lentopalvelut antavat elintärkeää tukea ja mahdollistavat kehitysyhteistyötä, koulutuksen ja terveyden huollon hankkeita, kirkkojen ja lähetysjärjestöjen työtä, katastrofiavun perille menon sekä suuren määrän hengen pelastavia sairaslentoja kehittyvissä maissa. Sen vuoksi lähettämällä suomalaisia työntekijöitä palvelemaan lähetyslentäjien työssä, kirkko vaikuttaa strategisesti maailman lähetykseen. Takaisin alkuun.

Joonas (14) ja Matias (17) aloittivat lento-opinnot Suomen Lähetyslentäjien toimistolla Saimme Siivet -ohjelmassa Malmin lentoasemalla.

Lähetystyön uudistaminen onnistuu: lähetyskilpailu käyntiin

Julistamme siis reilun ja rehdin lähetyskilpailun. Seurakuntia pyydämme perustamaan työryhmiä miettimään, millaisessa lähetystyössä ne haluavat olla mukana ja miten ne voisivat mahdollisimman paljon tehdä lähetystyötä omalla alueellaan ja miten osallistua Suomen rajojen ulkopuolella mahdollisimman monipuolisesti. Kirkon lähetysjärjestöjä kannustamme myös mukaan kilpailuun ja keskusteluun, miten lähetystyötä kannattaa uudistaa ja miten säästää resursseja varsinaiseen työhön. Kirkolle esitämme edelleen, että sen kannattaa ottaa meidät kumppaniksi. Kirkko voi halutessaan aivan samoilla resursseilla olla aiempaa paljon laajemmin mukana kansainvälisessä diakoniassa ja lähetystyössä. Avain on luoda edellytykset ja avata yhteistyö nykyistä useammalle toimijalle, eikä päinvastoin. 

Me Suomen Lähetyslentäjät yhteiskristillisenä/ ekuumeenisena järjestönä teeemme työtä kaikkien kristillisten kirkkojen kanssa. Vilpittömästi uskomme, että tarjoamme luterilaiselle kirkolle hyvän kumppanin nyt, kun lähetystyötä kirkossa uudistetaan. Kirkko voittaa ottamalla meidät kumppanikseen ja huomio kiinnittyy tärkeämäpään eli lähetystyön sisältökysymyksiin. Lisäksi enemmän lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa saadaan toteutettua.

Varat ja resurssit, jotka meille kulloinkin uskotaan, ovat Taivaan Isän, eivät meidän tai minkään yksittäisen järjestön. Siksi kilpailkaamme kaikki rehdisti ja raittiisti ennemminkin siinä, että mahdollisimman paljon lähetystyötä tehtäisiin - resursseja hukkaamatta - hädässä olevien ihmisten auttamiseksi ja kohtaamiseksi täällä Suomessa ja kehittyvissä maissa. Uskomme, että Suomen Lähetyslentäjien kautta lähetystyössä konkreettisesti toteutuu: nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Viimeisen näistä muutamme kuitenkin kuulumaan vaikuttavimmin ja heikkoja Jeesuksen nimessä voimaannuttaen.

Lisääntyvää lähetysintoa kaikille toivoen!

Janne Ropponen
toiminnanjohtaja 
kauppatieteen tohtori, liikennelentäjä
Suomen Lähetyslentäjät ry

Takaisin alkuun.