Sopimus kirkon kanssa

Suomen Lähetyslentäjät ry (MAF Suomi) on 14.9. lähettänyt kirkkohallitukselle hakemuksen, jolla pyrimme solmimaan nk. perussopimuksen. Sopimuksen ovat tehneet kaikki kehitysmaissa kansainvälistä diakoniaa ja lähetystyötä tekevät kirkon järjestöt sekä ja Kirkon Ulkomaanapu. MAF Suomi pyrkii rakentamaan hyviä suhteita kaikkien eri kirkkokuntien kanssa, jotka ovat työssämme mukana. Sopimus toteutuessaan helpottaisin luterilaisen kirkon jäsenten hakeutumista MAF:n tehtäviin ja sekä mahdollistaisi seurakuntien paremman osallistumisen MAF:n työhön. 

Suomen Lähetyslentäjät ovat olleet Suomen evankelisluterilaisen kirkon kumppani lähetystyössä jo yli 40 vuotta. Kirkko lähetti ensimmäisen lähetyslentäjän palvelemaan MAF:n tehtäviin jo 1975. Lähetyslentäjät haluavat edelleen tehdä työtä luterilaisen kirkon ja muiden suomalaisten kristillisten kirkkojen kanssa. Haluamme nyt kehittää ja helpottaa yhteistyötä ja toimintaamme. Sen vuoksi olemme päättäneet hakea aiempaa selkeämpää yhteistyösuhdetta ja pyrimme solmimaan lähetystyön perussopimuksen kirkon kanssa. 

Tuemme Suomen Lähetyslentäjien pyrkimystä solmia lähetystyön perussopimus Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Alle oleva lista sisältää poimintoja tukijoiden palautteesta.

 

Kirkkoherra Janne Silvast, Tikkurilan seurakunta, VantaaSeurakuntamme ja kirkkomme tarvitsevat lähetystyöhön uusia mahdollisuuksia ja tukemisen polkuja, erityisesti nousevalle sukupolvelle. MAFin toiminta kiinnostaa lapsia ja nuoria seurakunnasamme. Se on saanut koko luottamustoimen tuen taakseen. Kokonaiskirkon kannattaisi nyt tukea päätöksillään niitä lähetystyön uusia mahdollisuuksia, joille on vahva tuki ja uuden sukupolven kysyntä. MAFin asema virallistaminen muiden järjestöjen joukossa selkeyttäisi seurakuntien ja MAFin välistä yhteistyötä.
Kirkkoherra Antti Kujanpää, Espoon Tuomiokirkkoseurakunta 
Kirkkoherra Lauri Jäntti, Lapinlahden seurakuntaMAF on kokenut, luotettava ja hyvin verkostoitunut lähetysjärjestö, jonka toiminta on tehokasta ja tuloksellista. Lähettävän seurakunnan kannalta työ on innostavaa ja mielenkiintoista, myös lasten ja nuorten kannalta, ja yhteistyö MAF:n kanssa tarjoaa hyviä mahdollisuuksia lähetyskasvatukseen. MAF:n asema kirkon virallisena lähetysjärjestönä olisi seurakunnan kannalta positiivinen asia ja vahvistaisi työhön sitoutumista ja päätöksentekoa.
Kirkkoherra Tapani Nuutinen, Pielisensuun seurakuntaLähetyslentäjien työ on erittäin tärkeää usein äärimmäisissä olosuhteissa. Olisi hyvin mielenkiintoinen lisä lähetystyön repertuaariin ja sen kautta lähetystyön tärkeä asia voisi puhutella ihmisryhmiä, joita muuten ei tavoiteta, erityisesti miehiä.
Kirkkoherra Jouni Turtiainen, Espoonlahden seurakuntaLähetyslentäjät pääsevät sinne, minne tiettömien taipaleiden vuoksi muut eivät pääse. Evankeliumilla on konkreettiset siivet, ja tässä tapauksessa lähetyslentäjien tuoma apu on hyvin odotettu. Lähetyslentäjien apu kohdistuu kaikkiin, heidän kulttuuristaan ja uskonnostaan riippumatta. Se on sama periaate, jolla kirkon muukin diakonia toimii.
Kirkkoherra Markku Ahlstrand, Merimaskun seurakuntaLähetyslentotyö on konkreettinen ja kaikille ikäryhmille ymmärrettävä lähetystyön tekemisen muoto. Sopimus Suomen ev.lut kirkon kanssa selkeyttää suhteet ja rakentaa luottamusta. 
Kirkkoherra Markku Vasara, Outokummun seurakunta"Maailman lennetyin lentoyhtiö" MAF toimii tavalla, jonka ymmärtää jokainen rippikoululainen (myös muut seurakunnan jäsenet). Toiminta kiinnostaa (ainakin) poikia ja miehiä. Kirkon virallisena lähetysjärjestönä toiminta olisi "virtaviivaisempaa" (vähemmän byrokratiaa) ja MAF olisi seurakuntien kannalta "samalla viivalla" muiden lähetysjärjestöjen kanssa.
Kirkkoherra Markus Kontiainen, Nurmeksen seurakuntaLähetyslentäjien työ on "uudenlaista" lähetystyötä, jossa pääpaino ei ole kuitenkaan lentämisessä, vaan evankeliuminen julistamisessa ja käytännön auttamistyössä. Apua saadaan nopeasti perille sinne, minne muuten olisi hankala mennä. Lähetyslentäjien tukeminen kiinnostaa nuoria ja ehkä perinteistä lähetystyötä vierastavia. Piritta ja Jarkko Korhonen tekevät hienoa työtä.
Kirkkoherra Timo Hukka, Salon seurakuntaSeurakuntamme on varsin aktiivinen lähetystyön tukija. Pyrimme pitämään lähetystyötä esillä koko seurakunnassa ns. läpäisyperiaatteella. Olemme olleet hedelmällisessä yhteistyössä MAF:in kanssa ja yhteistyö on ollut innostavaa. Olisi hyvä, jos myös MAF:in kannatus tulisi virallisen lähetysjärjestön kannatukseksi.
Kirkkoherra Matti Hirvilammi, Enontekiön ja Muonion seurakunnatMuonion seurakunta on vastikään päättänyt solmia nimikkosopimuksen MAF:n kanssa Roy ja Sirpa Rissasen työn tukemiseksi. Lähetyslentotyö on kiinnostavaa myös lasten, nuorten ja miesten näkökulmasta. Uusia tukijoita ja mahdollisia lähtijöitä tarvitaan aina. Lähetyslentäjien työn tukeminen ja nimikkovierailut tuovat seurakunnan lähetystyölle aivan uutta ulottuvuutta. Kun on sopimus lähetystyön toteuttamisesta kirkon kanssa, tuo se mukanaan luotettavuutta ja uskottavuutta ja helpottaa varainkeräystä ja avaa toivottavasti uusia ovia.
Kirkkoherra Mauno Soronen, Haapaveden seurakuntaHaapaveden seurakunta on tehnyt sopimuksen Roy ja Sirpa Rissasen työn tukemisesta. Sopimus kirkon kanssa toisi tasavertaisen aseman muiden lähetysjärjestöjen kanssa. 
Kirkkoherra Pirjo Lyytinen,  Kaskisen seurakunta 
Kirkkoherra Matti Kaipainen,  Pöytyän seurakuntaLentokoneella pääsee melkein minne vai. "Menkää siis, kuuluu käsky kristityille." Me seurakuntana haluamme tuoda kortemme kekoon maailmanlähetyksen nimissä. Lähetyslentäjät sopivat erinomaisesti tekemään kirkon lähetystyötä. Heidän tekemänsä työ on lähetysjuurilla.

Kirkkoherra Timo Suutari,  Kuhmon seurakunta

MAF-Lähetyslentäjät haluaa olla uskollinen näylle evankeliumin levittämisestä. Sellainen evankeliumin julistamiseen tähtäävä lähetystyö on kirkkojärjestyksenkin mukaan seurakunnan perustehtävä ja sitä tulisi tukea.
Kirkkoherra Kari Tiirola, Haapajärven seurakuntaLähetyslentäjien työ on korvaamatonta monilla vaikeakulkuisilla alueilla tai pitkien matkojen vuoksi. Työ on mitä parhainta diakoniaa evankeliumin hengessä.
Kirkkoherra Risto Kormilainen, Suomussalmen seurakunta 
Kirkkoherra Heikki Holma, Tervolan seurakunta 
Kirkkoherra Juha Luukkonen, Rautavaaran seurakunta 
Kirkkoherra Markku Tölli, Lumijoen seurakuntaLähetyslentäjien työ on reipasta toimintaa, jossa kansainvälisyys, lähetys ja diakonia lentävät käsi kädessä. Toiminta kiinnostaa kaikenikäisiä.
Kirkkoherra Jukka Malinen, Pyhäjoen seurakunta Lähetyslentotyö on tärkeää vaikeasti liikennöitävillä alueilla. Lisäksi sen kautta voidaan saada nopea apu siellä missä apua tarvitaan. Syrjäisinkin ihminen on tärkeä.
Kirkkoherra Eero Kuikanmäki, Heinäveden seurakunta Lähetyslentotyö on sellainen lähetystyön selektiivimuoto, joka innostaa erityisesti poikia ja miehiä mukaan lähetystyön tukemiseen ja seurakunnan toimintaan. Lähetyslentotyöhön liittyvillä tempauksilla on sisäänrakennettua medianostetta, minkä vuoksi ko. tempauksilla saadaan parannettua seurakunnan imagoa. Lähetystyön selektiivimuodot tarvitsevat omaa järjestöä, jotta erityisosaaminen ei näivety osana suurempaa kokonaisuutta. Lähetystyön perussopimuksen solmiminen kirkon kanssa helpottaisi nimikkosopimusasioiden käsittelyä ja parantaisi järjestön tuntemusta seurakuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden keskuudessa.
Kirkkoherra Hannu Haikonen, Lappeenrannan seurakuntaTaloudellisen tilanteen muuttuessa, välikäsien vähentäminen ja suora tuki varmistavat, että rahasta suurempi osa menee työhön eikä hallintoon.
Kirkkoherra Jyrki Jormakka, Kauhavan evankelisluterilainen seurakunta

Lähetyslentäminen on pääluonteeltaan diakonista työtä. Lähetystyön määritelmän tulisi avartua siihen suuntaan, että kristittynä eläminen voi nykyään välittää evankeliumia kaikkein konkreettisimmin monissa kulttuuriympäristöissä. Omakohtainen kokemukseni kertoo, että esimerkiksi muslimin ja kristityn välille syntyy paras dialogi lähimmäisenrakkauden osoittamisen kautta. Seurakunnallisessa hallintotyössä virallisen lähetysjärjestön asema on sertifikaatti.

Kirkkoherra Leo Glad, Munkkiniemen seurakuntaOmat kokemukseni lähetyslentäjistä on Kanadasta, jossa lähetyslentäjien työ oli osa monien hiippakuntamme seurakuntiemme joka päiväistä elämää, jota ilman monia seurakuntia ei olisi ollut edes olemassa. Suomessa olen tehnyt yhteistyötä lähetyslentäjien kanssa vuodesta 1974.
Kirkkoherra Jyrki Koivisto, Jokioisten seurakunta

Lähetyslentäjät - sen lisäksi että auttavat vuosittain lukuisia kiireellisen avun tarpeessa olevia ihmisiä eri maissa - tukevat toimillaan kirkon julkisuuskuvaa aikaansa seuraavana ja diakonian vakavasti ottavana kansainvälisenä toimijana. Lähetyslentotyöllä on selkeästi oma profiilinsa lähetystyön kentässä. Se ansaitsee tulla huomioiduksi omana työnään. Sopimus mahdollistaa tasapuolisen kohtelun ja tasavertaisen julkisuuden yhdessä toisten virallisten lähetysjärjestöjen kanssa.

Kirkkoherra Martti Toivanen, Kristiinankaupungin suomalainenOlen itse ollut lähetystyössä ja nähnyt lähetyslentäjien tarpeen. Toivon asiaan suhtauduttavan positiivisesti ottaen huomioon ne ihmiset ja asukkaat, joita työ koskee.
Kirkkoherra Leena Haakana, Ruokolahden seurakuntaLähetyslentotyössä evankeliumi kulkee eteenpäin sanoina ja tekoina. Kotimaassa esim. lähetyskasvatuksessa lähetyslentäjät ovat innostava esimerkki ja työ kiinnostavaa. Minusta Lähetyslentäjät sopii hyvin perinteisten lähetysjärjestöjen rinnalle Suomessa, onhan se ollut ev.lut kirkon kumppanina jo vuosikymmeniä tähänkin saakka. Perussopimus selkeyttäisi asemaa ja helpottaisi tukemista.
Kirkkoherra Pentti Berg, Lauritsalan seurakuntaSeurasin lähetyslentäjän (Kurkolan Seppo) töitä Tansaniassa 1980-luvun alussa ja tulin erittäin vakuuttuneeksi työn tarpeellisuudesta. Merkitys koko lähetyskentälle on erittäin tärkeä.
Kirkkoherra Miika Hämäläinen, Keski-Lahden seurakunta 
Kirkkoherra Vesa Tuominen, Paimion seurakuntaSaamme tietoa tärkeästä auttamistyöstä sekä lääkinnällisestä että hengellisestä tiettömien taipaleiden takana.
Lähetystyön keskittäminen järjestötasolla.
Kirkkoherra Matti Salminen, YlitornioLähetyslentäjät ovat välttämätön palikka lähetystyön kokonaisuudessa. Vaikeasti saavutettavilla alueilla lähetyslentäjien palvelu on usein tarkoituksenmukaisen tapa saada tarvittava henkilö tai apu paikalle. Joskus jopa ainoa vaihtoehto. Lähetyslentäjinä toimivat henkilöt. Niin lentäjät kuin tarvittava tukihenkilöstö ovat vahvasti Kristuksen lähetyskäskyn toteuttamiseen sitoutuneita ihmisiä.
Kirkkoherra Jari Kuusi, Isojoen seurakunta 
Kirkkoherra Mika Kyytinen, Länsi-Porin seurakunta 
Kirkkoherra Matti Tolvanen, Kangasniemen seurakuntaLähetyslentotyö tulisi näkyväksi kirkossa ja seurakunnissa. Nyt sen tärkeä työ valitettavasti jää varjoon. Toisaalta lähetyslentäjien työ teknisyytensä vuoksi voisi kiinnostaa erityisesti seurakunnan miesjäseniä. Heistä seurakunnissa on huutava pula. Ks. ed. Lähetyslentäjien työ tulisi näkyväksi. Sopimus olisi kirkon tunnustus työlle, jota mikään muu kirkkomme lähetysjärjestö ei tee.
Kirkkoherra Seppo Laitanen, Siilinjärven seurakuntaSiilinjärvi on yksi Suomen vahvoja lentopitäjiä, Kuopion lentoasema ja Karjalan lennosto tukeutuvat Rissalan lentokenttään, joka kuuluu Siilinjärven kuntaan. Siksi sydän sykkää lentämiselle ja lähetyslentäjille - esimerkiksi Janne Ropponen ja Pauli Immonen ovat ennestään tuttuja, Jarkko Korhonen on lisäksi "meiltä päin" lähtöisin.
Suomen Lähetyslentäjien työ on niin oma alueensa lähetystyön saralla, että perussopimus heidän kanssaan on paikallaan, se nostaa heidän työtään selkeämmin esille kuin nykyinen yhteistyö SLS:n puitteissa.
Kirkkoherra Mikko Lappalainen, Tohmajärven ev.lut. seurakunta 
Kirkkoherra Jussi Mäkelä, Vuosaararen seurakunta 
Kirkkoherra Heli Ulvinen, Lammin seurakuntaLähetyslentotyö monipuolistaa kuvaa lähetystyöstä ja siten löytää ehkä tukijoikseen ihmisiä, joita lähetystyö perinteisimmissä muodoissaan ei ole kiinnostanut.
Toteutuessaan sopimus lähetyslentotyöstä kirkon kanssa yksinkertaistaa yhteydenpitoa seurakuntiin.
Kirkkoherra Rauno Herranen, Huittisten seurakuntaSeurakuntamme yhteistyö Lähetyslentäjien kanssa on toiminut hyvin vuosittain järjestetyn Peltilintu-leirin yhteydessä.
Kirkkoherra Kalervo Salo, Leppävaaran seurakuntaLähetyslentotyö on konkreettinen avustamiskohde. Toiminnasta on helppoa kertoa seurakuntalaisille. Kirkon kannalta lähetyslentäjien toiminta merkitsisi kansainvälisesti toimivaa organisaatiota, jonka hallinnolliset kustannukset ovat matalat.
Kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakuntaLähetyslentotyö täydentää sopivasti seurakuntamme muun lähetystyön kokonaisuutta. Lentäminen on yksi Jumalan antamista nykytekniikan keinoista, joita kaikkia tulee käyttää Jumalan valtakunnan työssä mahdollisuuksien mukaan. Lähetyslentotyössä puhutaan "kieltä", jota kasvava, tekniikan keskellä elävä polvi ymmärtää. Saataisiin työlle kirkon yleinen tuki. Voitaisiin kohdentaa seurakuntien talousarviovaroja myös lähetyslentotyölle.
  
MAF lentää myös Etelä-Sudanissa.

Lähetyslentäjien eli MAF:n työssä palvelevat ja uuteen työkauteen valmistautuvat luterilaisen kirkon lähettäminä Jarkko ja Pirita Korhonen, Roy ja Sirpa Rissanen sekä Hannu ja Päivi Heinonen.

Tavallisia pohdintoja ja vastauksia

 

Ei synny uutta rakennetta,

vaan pikemminkin päinvastoin. Suomen Lähetyslentäjät on ollut olemassa ja kirkon kumppani yli 40 vuotta (perustettu 1976). Nykyisin meillä on kolme työntekijää kotimaassa. Suomen Lähetyslentäjät eivät rakenna Suomeen eikä ulkomaille erityistä työaluehallintoa, kuten perinteisemmät lähetysjärjestöt. Työalueen hyvästä ja vahvasta hallinnosta huolehtii kansainvälinen MAF, jonka lentotoiminnan vuoksi joka tapauksessa tarvitsee asianmukaisen organisoinnin. Suomalaisten lähettäminen suoraan MAF:n työhön on rakenteellisesti todennäköisesti jopa 20 % edullisempaa. Joka tapauksessa päällekkäistä hallintoa poistuu. Tämä myös selkeyttää työntekijöiden työidentiteettiä, kun työntekijällä ei ole kahta työnjohtoa ja esimiestä työalueella. 

 

Lähetystyö ei pirstaloidu vaan rikastuu.

Uskomme, että kirkko tarvitsee innostavia toimintamuotoja myös lähetyksen parissa. Olemme vakuuttuneita siitä, että seurakunnissa laajalti halutaan enemmän osallistua ja tehdä yhteistyötä lähetyslentämiseen liittyen. Tästä olemme saaneet paljon palautetta erityisesti kirkkoherroilta. Lähetyslentäjien työn katsotaan tuovan paljon myönteisiä asioita suomalaisten seurakuntien elämään. Suora yhteistyö antaa seurakunnille aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua innostavaan ja ainutlaatuiseen Jumalan rakkauden palvelutyöhön, jossa lentokone ja teknologia on laitettu hyvän palvelukseen. Lähetyslentotyö kutsuu mukaan kaikkia seurakuntalaisia, mutta erityisesti poikia ja miehiä, jotka usein osallistuvat vähemmän kirkon työhön. Myös sellaiset ihmiset, jotka eivät perinteisesti ole löytäneet paikkaa kirkon toiminnassa, tutustuvat tämän työn kautta myönteisesti kirkon toimintaan ja tulevat mukaan lähetystyön asioihin.

 

Lentämistä ei voi ottaa omiin käsiin - tarvitaan erityisosaamista. 

Lähetystyön organisointiin liittyvässä keskustelussa usein puhutaan, että kirkon tulisi ottaa lähetystyö selkeämmin omaan hallintaan tai ainakin vähentää järjestöjen määrää. Lähetyslentämisen kohdalla tällainen pohdinta ei oikein toimi. Lähetyslentäjien erityisalan lähetysjärjestöä tarvitaan, sillä lentäminen kehitysmaissa, siihen varustaminen ja ilmailuhenkilöstön johtaminen vaatii todellista erityisosaamista ja korkeaa ammattitaitoa. Kirkon tai sen nykyisten järjestöjen ei luonnollisesti ole järkevää alkaa rakentamaan tai pitäämään yllä omassa organisaatiossaan erityisosaamista kehitysmaiden äärimmäisen vaativissa olosuhteissa toteutettavan lähetyslentämisen alalla. Sitä varten tarvitaan oma erityisjärjestönsä, jollainen kirkolla on jo yli 40 vuotta ollut kumppanina: Suomen Lähetyslentäjät ja MAF. Siten mitään uutta lähetyksen lisärakennetta ei tarvita eikä ole syntymässä.