Pienlentokoneet auttavat pelastamaan viheryökkösen Malmilla

Viheryökköset ovat eritttäin uhanalaisia, mutta niitä tavataan Malmin lentokentällä. Tilanteeseen tutustumassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, perhostutkija Jaakko Kullberg ja Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Viheryökkönen (Calamia tridens) hyötyy Malmin lentokentän toiminnasta. Suomen uhanalaisten lajien nk. punaisesta kirjasta on 8.3.2019 julkaistu uudistettu ja tarkistettu painos, joka listaa viheryökkösen erittäin uhanalaiseksi. Tieteellisen työn tuloksena tuotettava Suomen lajien punainen kirja listaa kymmenen vuoden välein kaikki uhanalaiset lajit Suomessa, ja tämän tutkimuksen pohjalta päivitetään myös luonnonsuojeluasetus erityisesti suojeltavista lajeista. Hyönteistutkija Jaakko Kullbergin mukaan viheryökkösen kanta on edelleen taantumassa sen elinympäristöjen laajojen avointen niittybiotooppien nopean katoamisen vuoksi, joten viheryökkösen elinympäristön suojelu on perusteltua. Malmin lentokenttä tarjoaa viheryökkösille laajat niittyalueet, jotka mahdollistavat erittäin runsaat esiintymät myös muita perhosia. Jaakko Kullbergin kanssa Malmin lentokentän tilanteeseen tutustuivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola. Tutustumisjärjestelyistä huolehtinut MAF Suomen toiminnanjohtaja Janne Ropponen tiivistää huolestuttavan tilanteen:

- "Perhosten ystävänä ja Suomen perhostutkijain seuran toimintaan nuoruudessani aktiivisesti osallistuneena olen hyvin huolissani siitä, että tämän uhanalaisen suurperhoslajin elinympäristöä ollaan peruuttamattomasti tuhoamassa pääkaupunkiseudulla."

Malmin lentotoiminta pelastaa viheryökkösen

Monelle luonnon ystävälle on varmasti suuri yllätys, että pienlentokentät pitävät yllä uhanalaisten lajien biotooppeja Suomessa. Malmin lentokentällä 80 vuotta harjoitettu lentotoiminta on ylläpitänyt viheryökkösen elinympäristöä avointa niittyaluetta, kun muualta avoimet niittyalueet ovat laajalti kadonneet. Hyönteistutkija Jaakko Kullberg sanoittaa Malmin lentokentän perhosselvityksessä asian seuraavasti:

-  ”Suurin osa nykyisten uhanalaisten avomaalajien esiintymistä on keskittynyt pienlentokentille” 

-   ”On luonnon kannalta paradoksaalista, että lentokenttätoiminnan tuloksena syntyy tahattomasti elinympäristöjä, joissa avomaiden uhanalainen lajisto voi usein paremmin kuin heikentyvillä umpeenkasvaneilla suojelualueilla” 

-  ”Tärkein laji kohteen (Malmin lentokenttä) kannalta on viheryökkösen (EN) paikallinen kanta” 

Luonnonsuojelulain 47 § mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Malmin lentokenttä on säilyttänyt laajan avoimen niittyalueen, joka on juuri riittävän suuri säilyttääkseen uhanlaisen lajin. Sen vuoksi Malmin asuntorakentamisen valmistelut on keskeytettävä ja mietittävä kokonaan uudestaan. Erittäin uhanalaisia lajeja ei saa uhata eikä niiden esiintymisalueita saa hävittää tai heikentää.  Asuntorakentaminen ei voi kävellä luonnonsuojelun ylitse - sama määrä asuntoja voidaan tietenkin rakentaa muualle pääkaupunkiseudulle. Järkevintä onkin säilyttää alue sähköistyvien pienlentokoneiden kenttänä, mikä mutkattomasti ja kustannustehokkaasti säilyttää uhanlaisten lajien tarvitsemat laajat avoimet niittyalueet.  

Luonto ja veronmaksajat iloitsevat

Viheryökkösen elinympäristön suojelu poistaa uhan myös monen muun Malmin lentokentän ympäristöön kotiutuneen uhanalaisen lajin päältä. Näitä lajeja ovat muun muassa samaisesta avoimesta niittybiotoopista ja sen runsaista perhosesiintymistä hyötyvä kimolepakko sekä erittäin uhanalainen lintu heinäkurppa, jonka levähdyspaikka Malmin lentokenttä on sen muuttomatkoilla. Lisäksi laajamittainen asuntorakentaminen Malmilla vaarantaisi meritaimenen, joka on palannut lisääntymään Malmin lentokentän maastosta Tattarisuolta alkunsa saavaan Longinojaan pitkään jatkuneen luonnonsuojelutyön tuloksena. 

Myös kaikki Suomen veronmaksajat iloitsevat varmasti, kun suunnitelmista rakentaa asuntoja Malmille luovutaan. Erittäin vaikeasti rakennettavan Malmin Tattarisuon saviseen maaperään olisi hukattu uskomaton määrä valtion verovaroja. Helsingin kaupunki olisi saanut Valtion asuntorahastosta miljoonien veroeurojen tukisumman kattamaan kunnallistekniikan rakentamista Malmille. Tämä on hyvä uutinen myös pääkaupunkiseudun asuntopulan kannalta. Samalla valtion asuntorahaston summalla voidaan nimittäin nyt rakentaa paljon suuremmalle määrälle ihmisiä kunnallistekniikkaa pääkaupunkiseudulle. On vain varmistettava, että asunnot rakennetaan hyvälle tai kohtuullisen hyvällä maaperälle eikä erittäin huonolle maalle saven varaan kuten Malmin Tattarisuolle oli suunniteltu. Malmin lentokentän asuntorakentamisesta luopumisesta kiittää sekä luonto että suomalainen veronmaksaja. Tuleehan luonnon lisäksi myös suomalaisten verovaroja kohdella huolellisesti ja tuhlaamatta.

Lisätietoa:

Mikä MAF

MAF (Mission Aviation Fellowship) on vuonna 1945 perustettu kristillinen järjestö, joka operoi pienlentokoneita kehitysmaissa alueilla, missä etäisyydet ovat pitkiä, maantiet puuttuvat tai ne ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia. Monet kehitysyhteistyö- ja lähetysjärjestöt sekä kansainväliset avustusjärjestöt kuten YK:n lastenapu, maailman ruokapankki ja terveysjärjestö WHO käyttävät MAF:n palveluita mm. terveydenhuollon ja perusopetuksen hankkeissa. MAF lentää paljon myös ambulanssilentoja.  MAF Suomi on MAF Internationalin jäsenjärjestö ja se toimii Malmin lentokentältä käsin kehittyvien maiden ihmisten auttamiseksi. MAF Suomi osallistuu aktiivisesti ilmaston muutoksen haittojen torjumiseen auttaessaan siitä eniten kärsiviä ihmisiä kehittyvissä maissa. Myös kotimaassa MAF Suomi  on aktiivinen ilmastotyössä ja toimi pääjärjestäjänä Suomen ensimmäiselle ekologisen ja sähköisen lentämisen konferenssille 6.3.2019 (Ecological and Electric Aviation Conference).