Siirtolento Ugandasta Liberiaan

1.7.2021

Aamiainen Kisangani
Aamiainen Kisangani
Kongojoen ylitys
Kongojoen ylitys
Neljä päivää ohjaamossa
Neljä päivää ohjaamossa
Kolmas päivä reittiviiva
Kolmas päivä reittiviiva
Siirtolentäjän erikoisvarustus
Siirtolentäjän erikoisvarustus
Kone perillä Liberiassa
Kone perillä Liberiassa

Lensin Qatarin kautta Ugandaan. Sieltä tehtäväni olisi lentää MAF-lentokone Liberiaan, missä työmme on kasvamassa ja tarvitsemme toisen lentokoneen. Yksi lentokone ei enää riitä työmme tarpeisiin. Lentäjiäkin tarvitaan lisää.

Hei MAF-työmme ystävä,

Takana on muutaman viikon Suomi-jakso, jonka aikana ehdin tehdä pari vierailua ja viettää osan kesälomaani. Lähtöpäiväksi takaisin Afrikkaan osui tällä kertaa viikko ennen juhannusta. Aluksi lensin Qatarin kautta Ugandaan. Sieltä tehtäväni olisi lentää MAF-lentokone Liberiaan, missä työmme on kasvamassa ja tarvitsemme toisen lentokoneen. Yksi lentokone ei enää riitä työmme tarpeisiin. Lentäjiäkin tarvitaan lisää. Minä avustan lentäjänä tämän vuoden ajan Liberian työssä, kunnes riittävästi lentäjiä perheineen on päässyt muuttamaan maahan, ja he ovat valmiita palvelemaan tehtävässään. Kovin helppoa ja sujuvaa ei ole saada työhönsä valmennettuja lentäjiä, varsinkaan näinä aikoina, kun Covid tuntuu entisestään pahenevan. MAF-lentäjien orientaatiokoulutuksessa on monta vaihetta. Liberian pitkä sadekausi lisää tähän omat vaatimuksensa lentäjien ammattitaidolle ja koulutukselle.

Ugandaan lauantaiaamuna saavuttuani taksi vei minut suoraan tutun hollantilaisen MAF-pariskunnan kotiin, joka sijaitsee kävelymatkan päässä MAF:n pieneltä lentokentältä. Alkuperäinen tarkoitus oli majoittaa minut vierastaloon. Se on kuitenkin yli kymmenen kilometrin päässä kentältä. Edellisenä iltana Ugandan hallitus oli antanut uudet Covid-toimintaohjeet 42 päiväksi eteenpäin. Sen mukaisesti autoilla liikkuminen kiellettiin kokonaan. Sunnuntaina tallustelin muutaman kilometrin kauppaan ostamaan kuivamuonaa tulevaa siirtolentoani varten. Samana päivänä alkoi vatsassani myllertää ikävästi. En pystynyt syömään mitään ja ravasin kylpyhuoneessa koko yön. Seuraavana aamuna, kun lento oli tarkoitus aloittaa, tunsin oloni vielä aika heikoksi. Siirsin suosiolla aloittamista parilla tunnilla ja menin takaisin nukkumaan. Oloni parani riittävästi, niin että pääsin lähtemään lennolle samana päivänä. Päämekaanikko laittoi kaiken varalta koneeseen lentäjälle ylimääräiseksi varustukseksi ämpärin. Edessäni olisi yksin lentämäni neljän päivän siirtolento, määränpäänä Monrovia.

Ensin lensin lyhyen lennon Entebben kansainväliselle kentälle tullausta ja maastalähtöä varten. Sitten suunnistin ensimmäiseen välipysäykseen Kongoon Kisanganiin, joka sijaitsee mahtavan Kongojoen mutkassa. Paikan alkuperäinen nimi on Stanleyville, Henry Morton Stanleyn mukaan, joka löytöretkillään vaelsi paikan kautta. Lentokenttämuodollisuuksien ja tankkauksen jälkeen köröttelimme tunnin verran hiekkatietä yöpaikkaan, josta palasin takaisin kentälle seuraavana aamuna.

Kongosta lensin viisi ja puoli tuntia suoraan Kameruniin, Yaoundeen. Allani oli pelkkää viidakkoa koko lennon ajan. Edes Flight Radar ei näytä koneemme tietoja tuolla pätkällä, vaikka muuten lentojamme pystyykin seuraamaan sen avulla hyvin. Ylitin kertaalleen Kongojoen lennon puolivälissä. Kamerunissa on viime aikoina ollut sisäisiä levottomuuksia, mutta minun lentoreitilläni sillä ei ollut vaikutuksia. Yaoundessa oli hieman lennon kommunikaatiossa ollut katkoksia. Sen takia kentän paperiasiat, tankkaus ja muut kestivät tavallista pitempään. Jouduin siirtämään koneeni paikoitustakin neljä kertaa ja kaiken kaikkiaan kentällä meni kolme tuntia, ennen kuin pääsin lähtemään kohti hotellia. Siirtolennoissa on enemmän haastetta kuin normaaleissa MAF-lennoissa. Mukana pitää olla mapillinen kaikenlaisia papereita eri maita varten. Kaikki luvat laskeutumisia varten eri maissa pitää tarkistaa, että ovat kunnossa. Pitää olla valmiina kaikki informaatio joka paikasta ennen lentoa, kuten reitti- ja mittarilähestymiskartat, säät, lentotiedotteet. Sitten pitää olla lentämisen normaalit dokumentit, kuten lentosuunnitelmat, rahtiluettelot, navigointisuunnitelmat, painolaskelmat ja kaikkien tahojen yhteystiedot, mitä matkalla voi tarvita. Ranskankielisissä maissa lennonjohtajan aksentti toisinaan hankaloittaa ymmärtämistä, puhumattakaan kun ollaan maan pinnalla, missä ihmiset pääsääntöisesti eivät puhu englantia.

Matka Yaounden kentältä hotelliin vanhalla autonrämällä kesti illalla tunnin verran. Aamulla hotellin kuljettajalla oli uudempi auto. Hän ajoi rämäpäisesti ohitellen, vastaantulijoista välittämättä. Matka kesti vain 20 minuuttia! Rukoilin matkan ajan ja kiitin nöyrästi, kun pääsin ehjin nahoin autosta ulos. Ilmaan noustuani tuli aika nopeasti Atlantin rannikko vastaan. Lukuun ottamatta Rwenzori-vuoria Ugandassa, koko matka Liberiaan on aika tasaista maastoa. Mutta siinä kohdassa, missä Afrikan rannikko tekee mutkan länttä kohti, on valtava vuori, jonka huippu kohoaa neljän kilometrin korkeuteen. Kiersin sen ympäri eteläpuolelta. Loppupäivä oli aikamoista säiden lomassa pujottelua, vesisateen ja ukkosen seassa. Onneksi meidän koneisiimme on juuri asennettu uudenmalliset säätutkat. Itse lensin uudella tutkalla ensimmäisen kerran ja hyvin toimi.

Viimeisen yöni ennen Liberiaa vietin Accrassa, Ghanassa, jossa asuimme Sirpan kanssa aikoinaan kolme kuukautta, kun Liberiassa raivosi Ebola. Tuntui kotoiselta saada kuulla taas tutulta kuulostavaa englantia, josta ymmärsi joka sanan. Viimeinen siirtolentopäivä sujui mukavasti. Meillä oli Monroviassa koko henkilökunta konetta vastassa ja kolme pizzaa odottamassa. Juhlimme yhdessä lyhyesti koneen saapumista. Saisin levätä viikonlopun ja sitten jatkaisin Liberiassa lentämistä maanantaina. Asetuin MAF:n äijätaloon, jossa asusteli lisäkseni kaksi lentokonemekaanikkoa, englantilainen ja ugandalainen. Seuraavana aamuna kävin ottamassa järjestyksessä toisen covid-rokotteeni ja tekemässä covid-tulotestin. Samana päivänä tuli murskaavia uutisia, jotka pistivät kaikki suunnitelmat uusiksi. Kaksi henkilökunnastamme oli saanut positiivisen covid-testituloksen! Nyt jouduimme koko porukka sen takia kotikaranteeniin kymmeneksi päiväksi.

Täällä Liberiassa on ollut koko lyhyen MAF-toimintahistorian ajan kovasti kaikenlaisia haasteita. Tämä covid-positiivinen isku on vain yksi ongelma monien joukossa. Maan covid-tilanne on mennyt viime aikoina paljon entistä pahemmaksi. Sairaalat ovat täynnä ja tilastot eivät pysy perässä, kun tauti leviää nyt hurjaa vauhtia. Meidän työmme on hyvin tärkeää kumppaneillemme, jotka tekevät kirkon ja lähetyksen työtä maaseudulla, minne ei näin sadeaikana pääse ilman lentokonetta. Nyt koko lentämisemme on katkolla kymmenen päivää. Tätä kirjoittaessa on menossa neljäs karanteenipäivä. Pyytäisinkin sinulta, että muistaisit rukouksessa Liberian työtämme ja työntekijöitämme, että jaksaisivat haasteista huolimatta eteenpäin. 

Siunaavin terveisin Monroviasta,

Lähetyslentäjä Roy Rissanen

Tilaa uutiskirje sähköpostiin.